Opiskelijan valmistujaisseremonia muuttui surulliseksi, kun vanhemmat eivät saapuneet paikalle

Tam 17, 2020

Ylipistosta valmistuminen on perheelle ja ystäville juhlan aikaa. Onnen kyyneleet ovat paikallaan - olethan saanut jälleen yhden matkan päätökseensä ja ansainnut tutkintosi. Valitettavasti osa kyyneleistä kumpuaa surusta ilon sijaan.

Jeric Rivas valmistui hiljattain yliopistosta, ja tapahtuma herätti hänessä "surun ja onnen tunteita." Rivas haki diplominsa Filippiinien San Jose Del Montessa sijaitsevasta La Concepcion Collegesta luokkatovereidensa ympäröimänä. Yksi ongelma oli kuitenkin läsnä - Rivasin perhe ei ollut paikalla.

Rivas jakoi kokemuksensa sosiaalisessa mediassa. Perhe oli jättäytynyt pois vastaavanlaisista tilanteista jo Rivasin ollessa lapsi. Jeric muisteli ala-asteaikoja; hän oli aikoinaan voittanut koulussa mitallin, joka perheenjäsenen oli määrä ojentaa lavalla. Kukaan perheestä ei kuitenkaan ilmestynyt paikalle. Ja niinpä, Rivas ei koskaan saanut mitalliaan lavalla muiden lasten tapaan.

Pian mitallia seurasi toinenkin palkinto. Tällä kertaa Rivas pyysi toverinsa vanhemmalta apua. Palkinto toi pojalle tunnustusta, jonka hän toden teolla ansaitsi. Jeric on pysynyt positiivisena ja keskittynyt koulutukseensa - huolimatta perheen tuen puutteesta. Kustantaakseen yliopiston Rivas muutti pois kotoa ja alkoi työskennellä.

Kova työ maksoi itsensä takaisin. Rivas vastaanotti hiljattain tutkinnon kriminologiasta La Concepcion Collegessa. Valmistujaispäivä koitti. Päivä, josta Rivasin olisi tullut olla innoissaan. Onnen sijaan hän kuitenkin itki, sillä perhe ei tälläkään kertaa saapunut paikalle osoittamaan tukeaan. Rivas istui huoneessa ja itki. Hän koki kateutta perheen ympäröimiä luokkatovereitaan kohtaan.

Luokkatoverit kävelivät yksitellen lavalle Jericin huolehtiessa omasta kohtalostaan. Jericin astuessa lavalle eräs professoreista nousi hänen rinnalleen. Kaksikko halasi toisiaan - nyt Jericillä oli joku, jonka kanssa kulkea hakemaan diplomia.

Jeric kiitti sosiaalisessa mediassa kaikkia, jotka olivat tarjonneet apuaan ja tukeaan kouluvuosien aikana. Hän sisällytti kiitoksiin myös perheensä. Tuki on elintärkeää menestyksen kannalta. Vaikka Jericin vanhemmat eivät tarjonneet tarvittavaa tukea, koulu tuki nuorta miesta sitäkin enemmän.

Tukiko sinun perheesi sinun elämässä? Kerro meille ajatuksesi kommenttikentässä ja jaa tarinaa eteenpäin muille!