Jos musiikki saa ihosi kananlihalle, aivosi ovat hyvin erityislaatuiset

Maa 06, 2019

Musiikki ei tarvitse tekstiä lumotakseen meidät. Musiikki voi saada aikaa myös muita asioita, joita emme ehkä edes huomaa. Esimerkkinä vaikkapa melodia. Oletko koskaan ajatellut, miksi tiettyjen kappaleiden melodia jää soimaan päähän välittömästi, kun taas osa melodioista ei tunnu herättävän minkäänlaista mielenkiintoa?

Tässä artikkelissa kerromme lisää aivojemme erityislaatuisista toiminnoista ja kyvyistä. Paneudumme myös siihen, miksi musiikin aiheuttama kananliha-reaktio tekee sinusta ainutlaatuisen ihmisen.

Saako melodioiden kuunteleminen ihosi kananlihalle? Onneksi olkoon, olet mitä erityislaatuisin ihminen! Ihmisen aivot reagoivat melodioihin. Mutta, miksi me inspiroidumme tietyn tyyppisestä musiikista?

Musiikki siirtyy suoraan aivorunkoomme. Aivorunko on herkkä äänille. Reaktio voi vaihdella musiikin intensiivisyyden ja volyymitason mukaan. Aivorunkomme tuottaa varoitussignaalin kuulessamme äänekkään tai odottamattoman äänen. Pidempiä ääniä käsitellään eri tavalla. Ei siis tule yllätyksenä, että musiikin tahtiin rentoutuminen on useimmiten varsin helppoa.

Aivomme yhdistävät musiikin menneisyytemme tapahtumiin. Niin kutsuttu episodinen muisti luo yhteyden tiettyjen äänien ja varastoitujen muistojen välille. Tämä on automaattisten reaktioiden vastakohta. Aivot ovat hetken aikaa täysin emotionaalisesti orientoituneet ja yhdistävät tiettyjä tunteita tiettyihin ääniin.

Aivojemme yhdistäessä musiikin menneisyytemme tärkeisiin tapahtumiin, äänet alkavat hiljalleen herätellä sisällämme tiettyjä tunteita.

Katsotaanpa asiaa esimerkin kautta. Jos sinulla oli tapana viettää aikaa vanhempiesi kanssa tietyssä ravintolassa lapsena, esimerkiksi koulun jälkeen tai sunnuntaisin, aivomme saattavat herättää muiston henkiin kuulessamme ravintolakäynnin aikana soitettuja kappaleita. Tätä tapahtuu erityisesti silloin, kun yhdistämme tietyt tapahtumat tiettyihin ilon ja surun tunteisiin.

Kaikkien iho ei kuitenkaan mene kananlihalle musiikista. Tätä tapahtuu vain muutamille ihmisille. Kysymys kuuluukin; miksi vain osa ihmisistä kokee tämän?

Kananliha-reaktio on tyypillinen ihmisten keskuudessa, jotka tuntevat voimakkaasti tai joiden muistoihin linkitetyt tunteet ovat aikoinaan olleet hurjia. Aivot vapauttavat intensiivisiä tunnekokemuksia kuullessasi ääniä. Alat siis tuntea hyvin intensiivisen yhdistelmän eri tunteita, joka saa ihosi menemään kananlihalle.

Musiikin aiheuttaman kananliha-reaktion kokevilla ihmisillä aivojen tunteita tuottava alue ja kuuloaivokuori ovat lähempänä toisiaan. Yhteys on siis huomattavasti tavallista intensiivisempi.

Tämä aivojen tunteita tuottavan alueen ja kuuloaivokuoren välinen polku on myös yhteydessä muihin aivojen osiin, jotka tuottavat, varastoivat ja erittävät tunteita.

Neurologia ei kuitenkaan näe asiaa samoin. Tämän päivän neurologien mukaan ei ole voitu todistaa, että osa ihmisten aivoista olisi kehittyneempiä reagoimaan voimakkaammin evoluution johdosta. Ja niinpä, neurologit syyttävät psykologeja ilmiön synnystä. Psykologit linkittävät kananliha-reaktion emotionaalisen paineen purkautumiseen. Jokainen ihmisolento on enemmän tai vähemmän herkkä, mikä neurologien mukaan kumoaa fyysisen tai kehitysopillisen näkökulman. Neurologit pitävätkin ilmiötä vain osana ihmisen persoonaa.

Siksi musiikin aiheuttaman kananliha-reaktion sanotaan olevan aivojen temppuja.

Kyky tuntea on kuitenkin yhteydessä aivoihin. Kukaan meistä ei voi valita persoonallisuutemme osa-alueita. Ja jos kananliha-reaktio ei ole aivojen aiheuttamaa, kuka vaan voisi kokea saman! Jaa artikkeli kavereillesi ja jutelkaa yhdessä ilmiöstä.